Huostaanotto

Kiireellinen Sijoitus Purkaminen

Asianajotoimisto Huostaanotto


Lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon mukaan esityksessä vaikutuksia pitäisi arvioida seikkaperäisemmin etenkin lastensuojelutoimenpiteiden kohteeksi joutuneiden lasten ja nuorten näkökulmasta ja heidän perusoikeuksiensa toteutumisen kannalta. Lasten ja nuorten perusoikeuksien kannalta vaikutuksia on arvioitu laajasti sekä Muut toteuttamisvaihtoehdot- että Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys –jaksoissa ja niitä on täydennetty arviointineuvoston lausunnon johdosta. Eri maiden lastensuojeluprosessit, päätöksenteko sekä valitusluvat eroavat toisistaan hyvin paljon. Tästä syystä hallituksen esitykseen ei ole tässä aikataulussa mahdollista lisätä esitystä tai vertailla menettelytapoja muissa maissa.

Huostaanotto Laitos


Pitkät oikeusprosessit ovat lasten ja perheiden näkökulmasta raskaita ja vaikeuttavat työskentelyä perheiden kanssa tilanteiden korjaamiseksi. Lapsen kuntoutuksen aloittaminen ja sijais-huoltopaikkaan kiinnittyminen eivät pääse tosiasiassa alkamaan, ennen kuin huostaanottoprosessi tuomioistuimessa on päättynyt. Vastentahtoisen huostaanoton hyväksyminen ja sitä myöten vanhempien kyky työskennellä lastensuojelun kanssa lapsen edun mukaisesti ei pääse käynnistymään ennen kuin oikeudenkäynti saadaan päätökseen. Käytännössä vastentahtoiset huostaanottopäätökset eivät pääsääntöisesti muutu korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Sijaishuolto Huostaanotto


Edellä mainituilla perusteilla valmistelussa on päädytty siihen, että lastensuojelun syvimmälle perusoikeuksiin kajoavat toimenpiteet, kuten vastentahtoinen huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen, sekä niihin liittyvät päätösprosessit ja muutoksenhakujärjestelmä kokonaisuutena tarkastellen turvaavat oikeusturvan saatavuuden, riittävyyden sekä asian joutuisan käsittelyn. Lapsella on oikeus tullaa kuulluksi, esittää mielipiteensä asiassaan ja olla osallisena omassa asiassaan, myös vastentahtoisessa huostaanotossa ja sijaishuollon järjestämisessä. Lapsen edun tulee olla keskeinen arviointiperuste kaikissa lasta koskevissa lastensuojelutoimenpiteissä, jatkuvasti lastensuojelun kaikkien prosessien eri vaiheissa, yksittäisiä ratkaisuja valittaessa, lapsen asuessa kotona tai kodin ulkopuolella sijaishuollossa, valitusta käsiteltäessä hallinto-oikeudessa ja valituslupahakemusta ratkaistaessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Jatkuvan lapsen edun arvioinnin lisäksi lapsen ja perheen etua vahvistaisi se, että lastensuojeluasia saadaan käsiteltyä joutuisasti. Valituslupamenettelyyn siirtyminen ei siten vaaranna perustuslain 21 §:n mukaista oikeutta oikeusturvaan ja on perusteltua. Esityksen ei katsota myöskään asettavan nuoria eri asemaan iänkään perusteella, koska lainmuutosta sovelletaan kaikenikäisiin jälkihuollon piirissä 1.1.2020 oleviin lapsiin ja nuoriin.

Elatusvelvollisuus Huostaanotossa


Valmistelussa on päädytty siihen, että valituslupamenettely lastensuojelulasioissa ei vaaranna asianosaisten oikeusturvaa. Koska asianosaiset voivat aina hakea huostassapidon lopettamista kunnan sosiaalitoimelta ja tarvittaessa valittaa kunnassa tehdystä päätöksestä hallinto-oikeuteen, valituslupa-järjestelmä ei tältäkään osin vaaranna asianosaisten oikeusturvaa. Lisäksi lapsen etu on aina otettava huomioon kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa, ei siis vain valitusprosessissa. Lainsäädännön arviointineuvosto ei myöskään nähnyt hallintoprosessilakia koskevan hallituksen esityksen eteenpäin viemiselle esteitä antamassaan lausunnossa (lausunto Dnro: VNK/2310/32/2017), vaikka se katsoi, että määrällisiä arvioita kohderyhmistä ja vaikutuksista olisi tullut lisätä esitysluonnokseen säädösehdotuksia koskevan arviointiohjeen mukaisesti.

Korkein Oikeus Muutos Huostaanotto


Esityksessä ehdotetaan lastensuojelulakia muutettavaksi siten, että nuorella tarkoitettaisiin 18–24-vuotiasta ja, itsenäistymisvarojen viimesijainen maksupäivä olisi ajankohta, jolloin nuori täyttää 25 vuotta.

Ehdollinen Huostaanotto


Lasten ja nuorten, joiden oikeus jälkihuoltoon on päättynyt ennen jälkihuollon ikärajan nousun voimaan tuloa (1.1.2020), subjektiivinen jälkihuolto-oikeus ei esityksen mukaan palautuisi takautuvasti voimaan. Esitys on lainsäädännön valmistelun lähtökohdan mukainen eli muutos ei tule takautuvasti voimaan. Näillä lapsilla ja nuorilla on käytettävissään kaikki yleiset kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, toimeentulon turvaan, asumisen tukeen, koulutukseen ja työllistymiseen liittyvät palvelut ja tukijärjestelmät. Heille on myös täytynyt laatia tarvittaessa jälkihuollon päättyessä lapsen tai nuoren kanssa yhdessä suunnitelma, johon on kuvattu ja koottu jälkihuollon jälkeen lapsen tai nuoren käytettävissä olevat palvelut. Kunta voi jatkossakin tukea lasta ja nuorta itsenäistymisessä, vaikka hänellä ei ole subjektiivista oikeutta jälkihuoltoon. Säätäminen jälkihuolto-oikeuden takautuvasta palautumisesta ei ole perusteltua. Takautuva säätäminen tarkoittaisi, että kaikki alaikäiset lapset 24 vuotiaisiin nuoriin saakka, joiden jälkihuolto-oikeus on jo päättynyt, palaisivat takaisin jälkihuollon piiriin lastensuojelun vastuulle. Tähän ryhmään kuuluu myös yli viisi vuotta ilman lastensuojelun asiakkuutta olleita lapsia ja nuoria, jotka ovat päässeet elämässään eteenpäin.

Lasten Huostaanotto Asianajaja Turku


Muutoksenhakua korkeimpaan hallinto-oikeuteen koskevan lastensuojelulain 92 §:n 1 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin muutettaisiin viittaukseksi hallintoprosessilakiin. Lisäksi kuntien välistä vastuunjakoa koskeva valituslupasäännös poistettaisiin. Muilta osin kyseinen 92 § säilyisi ennallaan. Tämä tarkoittaa, että hallintoprosessilain voimaantulon jälkeen kaikissa lastensuojelulain 92 §:n tarkoittamissa asioissa edellytetään valituslupa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä ei tarkoita valituskieltoa kyseisten asioiden osalta. Asianosaisilla ja viranomaisilla säilyisi valituslupamenettelyssä edelleen mahdollisuus hakea muutosta hallinto-oikeuden antamaan päätökseen, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaiset valitusluvan myöntämisen perusteet eivät rajoitu ennakkopäätösperusteeseen, vaan lupa on myönnettävä myös asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi tai jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.